Hevosen jalat ovat korvaamattomat

Jalkasuojien ja pinteleiden käyttö ei ole pelkästään ulkonäkökysymys, vaikkakin merkkien ja värien valinnalla voi oleellisesti vaikuttaa ratsukon ulkonäköön. Mikäli suojien värimaailmaan yhdistetään samansävyinen satulahuopa (ja loimet) ja ratsastajakin on valinnut asunsa päivän väriteeman mukaisesti, on lopputulos kaunista katseltavaa. Valmennuksiin pukeudutaan harkiten valmentajaa ja yleisöä kunnioittaen. Kouluratsastuksessa yksi tärkeimmistä asioista on ratsukon siisti, huoliteltu ja sääntöjen mukainen ulkoasu. Sääntöjen mukaista asua voi nykyään piristää mitä moninaisimmin keinoin. Plastrongliinojen ehdoton suosikki on nyt satiininen, joka on perinteistä puuvillaista näyttävämpi. Plastrongneuloja ja kannuksia on tuunattu strassein ja maailmalla on jo muutaman vuoden näkynyt mm. strassein koristeltuja frakinkauluksia. Estepuolella taasen koristellut kypärät ja raipan päässä kimaltelevat aidot Swarovskit ovat arkipäivää samoin kuin saappaiden yläreunan strassikoristeet.

Kaikki jalkavaivojen kanssa tekemisissä olleet tietävät kuinka tuskallista on ensin odottaa diagnoosia. Epämääräisen ontumisen syyn selvittäminen saattaa viedä kauan ja eri eläinlääkärit saattavat antaa erilaisia diagnooseja. ”Ikävä kyllä” harvoin kyse on selkeästä vammasta jonka voi helposti ja nopeasti diagnosoida talliolosuhteissa. Jalan turvotus, lämpö ja ontuminen (oireena voi olla myös vain epäpuhtaus liikkeessä) voi johtua jännevamman lisäksi ongelmista jotka johtuvat vääränlaisesta kengityksestä, ongelmista sädeluussa tai kaviorustossa, ongelmista jossain ihan muualla esim. lavan lihaskireydestä, jonka vuoksi joku jalka rasittuu muita enemmän, niveltulehduksesta, nivelrikosta, jännetuppitulehduksesta, venähtämisestä, huonolla pohjalla ratsastamisesta jne. Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin.

Koska jalattomalla hevosella ei ole virkaa, eikä se välttämättä voi viettää normaalia hevosenelämää edes pihankoristeena, tulisi jalkojen hoitoon sekä ongelmien ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn käyttää aikaa ja ajatusta. Vähintään yhtä paljon kuin ruokinta-asioiden miettimiseen! Suuri osa harrasteratsuistamme on jo huolestuttavan lihavia, joten ehkä kannattaa aloittaa vaikka tarkistamalla hevosen lihavuuskunto? Ihan samoin kuin ihmisillä, on ylipaino rasite hevosen jaloille. Tässä yhteydessä paneudumme kuitenkin erilaisiin suojavaihtoehtoihin. Mikäli haluat vinkkejä ennaltaehkäisevään jalkahuoltoon, kysy neuvoa myymälästämme, tallinpitäjältäsi, eläinlääkäriltäsi tms.

Hivutussuojat
Hivutussuojien tarkoituksena on suojata jalkoja silloin, kun hevosen etu- tai takajalat osuvat toisiinsa liikkeen aikana eli se hivuttaa. Hivutuksen määrä on yksilöllistä ja riippuu oleellisesti hevosen jalka-asennoista. Mikäli hevonen ei normaalisti hivuta, saattaa hivutusta tai jalkojen lyömistä toisiinsa esiintyä esim. pohkeenväistön, hyppäämisen tai epätasaisella pohjalla ratsastamisen aikana. Ratsastuskouluhevosilla käytetään usein hivutussuojia varmuuden vuoksi. Nehän saattavat tehdä kolmen tunnin rupeaman aikana hyvinkin erilaisia asioita. Etujalan hivutussuojat ovat käytännössä aina samantyyppisiä, takajalkoihin sen sijaan on saatavilla joko lyhyitä tai pitkiä malleja tarpeesta riippuen. Suojille yhtenäistä on kuitenkin se, että ne on vahvistettu jalan sisäsyrjältä, eivät yleensä jalan ulkopinnalta. Materiaalina käytetään useimmiten neopreeniä. Hivutussuoja suojaa siis jalkaa jalan sisäsyrjältä.

Jännesuojat
Jännesuojien tarkoituksena on nimensä mukaisesti suojata jänteitä. Nämä ovat yleisimmin esteratsastuksessa käytetyt suojat. Koska nämä suojat ovat yleisesti ottaen aina vahvistetut niin jalan sisä- kuin ulkopinnaltakin (jänteen kohdan lisäksi), voidaan niitä käyttää tarvittaessa myös hivutussuojan tapaan. Jännesuojien materiaali on yleensä hivutussuojia kovempaa, eikä se juurikaan anna periksi, joten pahasti hivuttavalle kannattaa valita hieman pehmeämmät hivutussuojat. Muutoin saat koko ratsastuksen ajan kuunnella kops kops ääntä (kun suojat osuvat toisiinsa) ja pahimmassa tapauksessa pahasti hivuttavan hevosen liikerata häiriintyy entisestään kun jalat ”törmäilevät” suojiin. Takajalkojen jännesuojat ovat yleensä pitkät, eli hieman pidemmät kuin etujalan jännesuojat, mutta viime vuosina markkinoille on tullut myös lyhyitä takajalan jännesuojia, jotka siis suojaavat vain jänteen alaosan. Näistä puhutaan yleisesti kuitenkin hivutussuojina, jotka suojaavat myös jännettä ja puhuttaessa takajalan jännesuojasta käsitetään sillä yleisesti nimenomaan pitkää jännesuojaa.

Maasto- /kenttäratsastussuojat
Maastosuojien valinta riippuu menon rajuudesta. Tavallisilla maastolenkeillä käytetään yleisesti samoja suojia joita hevonen normaalistikin käyttää. Sen sijaan maastoesteitä varten kannattaa valita mahdollisimman hyvin suojaavat versiot. Maastosuojat suojaavat yleensä koko jalan, eli myös jalkojen etupinnan. Maastoesteet ovat tavallisia puomeja raskaampia, karkeatekoisempia ja sen lisäksi vielä kiinteitä, joten etujalkojen osuessa esteeseen, saattaa jälki olla rumaa. Maastoesteitä hyppäävien hevosten jalkoihin laitetaan usein tarkoitukseen tehtyä rasvaa, joka auttaa jalan liukumista siihen osuvan esteenosan ylitse. Useilla valmistajilla on erikseen kenttäratsastukseen tarkoitettuja suojia, jotka suojaavat jalat niin edestä kuin takaa, mahdollisimman pitkältä matkaa ja niissä on usein jänteen kohdalla erikoisvahvike. Kenttäratsastussuojia valitessa kannattaa ottaa huomioon materiaali, ethän halua että suojat imevät vesiesteen vedet mukaansa... Sama koskee myös bootseja. Nahkajäljitelmäbootsit ovat kenttäratsastuksessa neopreenisiä käytännöllisemmät. Maastosuojissa on kiinnitetty huomiota myös kiinnityksiin, onhan tarkoitus että suojat pysyvät jalassa hurjemassakin menossa. Usein ratsastajat vetävät vielä ilmastointiteippiäkin suojien ympäri, varmuuden vuoksi.

Tuki-/kouluratsastussuojat & pintelit
Koko jalan ympäri menevistä, yleensä neopreenistä (neopreenin laatu ja ulkonäkö vaihtelee valmistajittain) valmistetuista suojista puhutaan tuki- tai koulusuojina. Mallista & hinnasta riippuen ne voivat olla hyvin yksinkertaisia tai erittäin hyvin muotoiltuja ja jalkaa pitkältä matkalta suojaavia. Materiaali on pääsääntöisesti pehmeää ja suhteellisen ohutta (verrattuna esim.koviin jännesuojiin), joten jännesuojiksi näistä ei ole, mutta jos haluat pientä tukea, suojata jalat kevyeltä hivutukselta tai pieniltä kolhuilta, ovat tällaiset varsin mainiot. Osa kouluratsastajista käyttää näiden suojien alla pintelipatjoja, koska patjan päälle suojan saa laittettua tiukemmalle ja sitä kautta enemmän tukea.

Pinteleillä on esteettisyyden lisäksi toki käyttötarkoituskin. Ne toimivat tukisuojien tapaan, suojaten jalan ympäriinsä. Materiaali riippuu käyttötarkoituksesta, mutta villa-ja fleecepinteleitä voidaan yhtälailla käyttää ratsastukseen kuin jalkojen jälkihoitoonkin verenkierron aktivoimiseksi.
Tukisuojien ja pinteleiden käyttö jalkojen tukemiseen on kiistelty asia. Toiset ovat sitä mieltä ettei pinteliä tai suojaa saa laitettua niin tiukalle (painevaurioriski, kysy tarvittaessa lisää) että ne tukisivat kunnolla. Toiset ovat taasen sitä mieltä että kunnon patja ja pinteli tukevat huomattavasti ja auttavat esim. venähdysten ennaltaehkäisyssä. En sinänsä ota asiaan kantaa, mutta korostan että pinteliä ei koskaan saa laittaa hampaat irvessä ja että pintelin kuin pintelin alla on oltava kunnollinen patja. En suosittele kenellekään pinteliä jossa on kiinteänä ”patjana” alkupäässä fleeceä. Fleece voi olla liukas ja sitä voi olla vaikea saada tasaiseksi oikean pintelin alle. Ei tunnu mukavalta kun ”sukat ovat rutussa kengässä”. Fleeceen ei myöskään jää sellaista ”ilmavaraa” kuin pintelipatjaan ja vaarana onkin, että varsinainen pinteli tulee pelkän fleecen päälle liian tiukalle. Halvimmat joustopintelit myös venyvät ihan liikaa ja niitä on harjaatumattoman vaikea laittaa. Sen sijaan esim. Eskadronin joustopintelit joissa on alkuosassa Climatex-patjaa ovat varsin käyttökelpoiset, tosin melko hintavat. Itse suosin joka tapauksessa aina pintelien kanssa laadukkaita ja oikeita pintelipatjoja. Paras patja on riittävän suuri, riittävän paksu ja hengittävä. Pinteli tulee myös osata kääriä patjan päälle oikein. Pinteli ei saa olla liian tiukalla, mutta liian löysä pinteli on myös riski. Pinteli voi valua jalasta kesken treenien! Oikein käytettynä pintelit pitävät jalat lämpiminä, antavat kevyttä tukea ja suojaa ja värien ja materiaalien valinnalla voit vielä vaikuttaa ulkoasuunkin.

Bootsit
Ruununrajaa ja vuohiskuoppaa suojaamaan on tarjolla huikea valikoima erilaisia bootseja. Tuskin kukaan enää käyttää kavion yli vedettäviä kellobootseja, tarralliset versiot ovat huomattavasti helpompia käyttää. Materiaalivaihtoehtoina on kumia, erilaisia neopreenejä ja vastaavia materiaaleja (monella valmistajalla on oma materiaaliterminsä), sekä aitoa nahkaa ja nahkajäljitelmää. Mitä laadukkaammat bootsit on kyseessä, sitä paremmin ne on mitoitettu, muotoiltu ja yläosastaan pehmustettu hiertämisen estämiseksi. Materiaalin valinnassa kannattaa ottaa huomioon myös maaston pohja. Ethän halua että bootsit keräävät ulkona kaiken veden tai maneesista kilon hiekkaa. Jos kukkaro sallii, kannattaa bootseja siis ostaa ainakin kahdet erilaiset, toiset ulko- ja toiset sisäkäyttöön. Bootsien käyttö on varsin perusteltua varsinkin hokkiaikaan. Polkemien hoito ja paraneminen vie huomattavasti enemmän aikaa kuin bootsien jalkaanlaitto. Itse olen viettänyt yhden juhannuksen pesten, rasvaten, kylmäten, ketjusidettä käärien, kärpäsiä hätistäen eli syvää polkemaa useaan kertaan päivässä hoitaen. Polkema olisi ollut bootseilla estettävissä tai ainakin vamma olisi ollut huomattavasti pienempi. Mutta mitäpäs sitä heppatyttö muutakaan haluaisi juhannuksena tehdä...

Suojien, pinteleiden ja bootsien kohdalla on tärkeää huomioida:

- suojien valinta käyttötarkoituksen mukaan

* esim. esteille jännesuojat, koulutreeneihin fleecepintelit, yöksi villaiset lämpöpinteleiksi, tarhasuojat tarpeen mukaan

- suojien materiaali käyttötarkoituksen mukaan

* esim.maastoon ei vettäimeviä

- oikea koko

* suojan täytyy olla oikean kokoinen toimiakseen halutulla tavalla

- huolehdithan että peset suojat ja patjat riittävän usein, sekä kuivatat ne kunnolla

* ainakin sisäpuolelta, ethän halua turhia hiertymiä

- Annat hevosesi ulkoilla joskus ilman suojia.
* Ihon täytyy antaa myös hengittää

- Kysy lisätietoja ja käytä maalaisjärkeä. Se mikä sopii karsinanaapurille, ei välttämättä ole paras vaihtoehto omalle hevosellesi.